tiistai, 2. joulukuu 2014

Kohta kotio!

Jari & Roni

Perjantai 28.11

Perjantai aamuna saatiin viesti pomoltamme Miguelilta, että tänään ei ole töitä huonon kelin vuoksi. Perjantai menikin sitten siivoillessa kämppää ja valmistellessa kotimatkaa. Myöhemmin kääytiin kaupungilla tekemässä ostoksia ja syömässä pastat kivassa ravintolassa nimeltä La Tasca.

 

Aleksi & Janne

Maanantai 1.12

Miguel hoiti meille diiliä, tällä viikolla ei tarvinnut enää mennä töihin, joten nyt on ollut omaa aikaa. Viimeiset tuliaiset on käyty ostamassa ja tietenkin jotain itsellekkin. Sää on taas parempaan päin, pientä tuulta ja 20 astetta lämmintä auringon kera.


Tiistai 2.11 

Heti aamusta itseä niskasta kiinni ja pakkaamaan. Jännityksen kanssa niitä laukkuja sitten punnittiin että meneekö yli 20kg vai ei. Pientä siivousta myös harrastettiin tietenkin. Ja sitten ulos kahville koska ilma suosii jälleen. Tässä vielä pientä kuva päivitystä töistä.
 

20141113_122812_HDR.jpg
 

perjantai, 28. marraskuu 2014

Viimeistä viedään

Alex & Janne

Maanantaina hitaan kävelymatkan ja aamutervehdyksien jälkeen Marco selosti omille työmiehilleen mitä meidän tulisi tehdä, eli ei saatu oikeaa selitystä englanniksi, vaan piti päätellä itse viittomaespanjakäsikielellä homman nimi. Onneksi homma oli simppeli... hakata harkkoseiniin sähköjohdoille ja muille putkille sun muille aukko ylhäältä alas asti. Työkaluvalikoimasta saimme valita joko isot välineet, tai pienet välineet. Otettiin kuitenkin kaikki ja homma rupesi luistamaan yllättävänkin nopeaan.

20141121_112825_HDR.jpg

saatte muuten itse kääntää vaikka päätänne tai näyttöä, nyt ei täällä kahvilassa jaksa ruveta kääntämään kuvia

Tiistai 25.11

Tiistai olikin sitten suursiivouspäivä ja roskien polttaminen oli päivän kohokohta.

Keskiviikkona sitten saatiin vähän uutta tekemistä, joka toi pienen hymyn huulille. Saatiin vihdoinkin oikeat työkalut ja meteliä riitti. Kaksi DeWaltin piikkauskonetta hakkaamassa vieri vieren, yhtä pilaria, josta piti saada n. 1cm paksusti ja 30cm x 20cm betonia pois. Sitä tehdessä menikin sittten koko päivä.

20141114_101525_HDR.jpg

Pari kuvaa ensimmäisiltä viikoilta, vesieristystä ja maan kantavuuden mittaamista

20141111_101212_HDR.jpg20141113_103941_HDR.jpg


Roni&Jari

Maanantai 24.11

Viimeisen kokonaisen viikon maanantai pärähti käyntiin samaan aikaan kuin ihan jokainen muukin arkipäivä. Koska uima-altaan ja terassin valua ei syystä tai toisesta ollut perjantaina niin se tapahtui tänään. Aamulla pientä fixaamista ja siivoilua ennen kuin betoniauto tuli paikalle. Betoniauto peräytti pihaan ja ensimmäinen huomio että tässä ruosteisessa mutteriläjässä ei ole putkea vaan pari metrinen ränni. Kottikärry hommiksi meni totesi suomipojat ja leveä tekohymy perään. Kärräilyssä ja vibrailussa meni semmoiset nelisen tuntia eikä massaa edes ollut tarpeeksi. Pientä piristystä päivään toivat aika-ajoin kuuluvat kuskin JARI-MATTI LATVALA ja SUOMI huudot. 

IMG-20141124-WA0003%5B1%5D.jpg

maanantai, 24. marraskuu 2014

sataa, sataa, ropisee, pilipilipom...

Ronski ja jarski

Maanantai aamuna hymyssä suin työmaalle. Pikaisten buenos diaksien jälkeen Ricardo käski meidän hypätä auton kyytiin ja lähdettiin hakemaan machinea.IMG-20141124-WA0002%5B1%5D.jpg

Maanantai meni tällä lätkätessä. Jos suomeen verrataan nii maa pölisee huomattavasti enemmän ja saa monta päivää yskiä pölyjä pihalle. Kone oli suomen vastaavien esi-isä kuten aika moni muukin masiina mihin täällä on päässyt käsiksi. 

          Tiistai oli siivouspäivä jota pidetään täällä aika usein. Keskiviikkona pääsimme taas työn makuun kun oli vuorossa raudoitus ja muotitus.Puolet päivästä meni nätissä ilmassa ja puolessa päivässä alkoi jotakin mitä en ole aiemmin kokenut. Ensin taivas mustaksi jonka jälkeen alkoi hirveä tuuli. Tuuli nosti kaiken pölyn ja hiekan ilmaan ja sitä oli kirjaimellisesti joka reiässä. Suojalasit oli suositeltavaa jos aikoi silmiä pitää auki.

 

Allu ja jannu

 

Maanantain alotettiin keräämällä tönäreitä ja kasaamalla ne paikallisen LT auton lavalle, jotka sitte myöhemmin käytiin kippaamassa pomon eli Marcon pihalle. Tie oli pitkä ja kuoppainen ja matkalla nähtiin vuohifarmi, joka haisi melko kodikkaalle, elikkä oulun sellutehtaalle. Loppupäivä sitten menikin siivotessa ja lajittelemassa puita käytettäviin ja käyttökelvottomiin, jotka täällä aavikolla hävitetään paikalliseen tapaan polttamalla, kuivien puskien ja heinien vieressä.

Keskiviikko 19.11


Bussissa aamulla jo huomasimme tummia pilviä tulossa kohti saarta. Ei mennyt montaa tuntia kun alkoi todella kova tuuli. Kauempana vuorien lähellä näkyi kovaa sadetta ja hiekkaa sekottuneena vesisateeseen. Kova tuuli haittasia työtä, silmät ja suu täynnä hiekkaa... Kova sade alkoi juuri kun olimme lähdössä bussipysäkille. Mutta onneksi meidän pomo Marco antoin kyydin pysäkille. Sen jälkeen täällä on ollut aika epävaikaista säätä, välillä saattaa sataa puolituntia ja sitten paistaa taas aurinko.
20141119_103525_HDR.jpg

Viikonloppu 21-23.11

Epävakainen sää jatkuu. Päivät meni ikkunan äärellä odottaessa jos se sää muuttuisi aurinkoiseksi ja pääsisi käymään jossain. Torstaina ostettiin pelikortit, huimat 90snt. Illat on menny korttia pelatessa, mustamaijaa ja pokeria.

keskiviikko, 19. marraskuu 2014

joo elikkäs

Jori täälä moro, määpä sepostan tähän vähän mun ulkomaanharjoittelun juttuja

Perjantai 7.11. meni aikalailla samalla tavalla kun tuossa edellisessä postauksessa paitsi, että en käynyt tutustumassa vielä silloin työpaikkaani, vaikka oli tarkoitus.

Maanantai 10.11.

Maanantaina klo. 9.30 Miguel tuli noutamaan minut työpaikkatutustumiseen, joka sijaitsee ihan täällä Corralejossa, Bahia De Lobos nimisessä hotellissa (joka olisi pitänyt olla jo valmis, joten en saanut näyttää työtätekevältä siellä, koska lomailijat pian stressaantuisivat). Pikaisen tutustumisen jälkeen sainkin pitää loppupäivän vapaata.

Tiistai 11.11.

Tiistaina aloitin vasta työt. työaikani olivat 8-18, yhdellä tunnin ruokatauolla. Työpaikassani oli ainoastaan yksi englanninkielen taitoinen henkilö ja loput sepostivatkin kaiken espanjaksi, vaikka sanoin etten ymmärrä espanjaa. Ensimmäinen työpäivä meni aikalailla pistorasioita ja kytkimiä asennellessa ja miettiessä, että mitähän kukakin minulle sanoo. Todella kovia puhumaan ja vielä isoäänisiä nämä espanjalaiset.

Keskiviikko 12.11.

Keskiviikko meni aikalailla samoissa merkeissä, eipä mitään kummempaa kerrottavaa siitä päivästä.

Torstai 13.11.

Ainoa englannin taitoinen työkaveri lähti jollekkin toiselle työmaalle, joten hommat vaikeutui entisestään. Ei tullut juuri kuin seurattua että miten ne hommat täällä espanjassa toimii, kun kukaan ei voinut kertoa minulle mitään työtehtäviä. Hommat toimii espanjassa siihen malliin, ainakin sähkömiehillä, että mihinkään ei ole kiire, vaikka työmaa on myöhässä, hyvin kerkeää jutella mukavia kesken työpäivän.

 

Perjantai 14.11.

Eipä juuri mitään erikoista tapahtunut perjantainakaan, asentelin muutaman puhelinkaapelin, kun kukaan ei onnistunut vieläkään kertomaan mitään työtehtäviä. Työkaverit oivalsivat, että he voivat kertoa/kysyä asioita Google kääntäjän avulla, mutta kyllähän sen tietää kuinka hyvä Google kääntäjä on suomenkielessä, joten he joutuivat aikalailla kääntämään kaiken sana kerrallaan, jotta siitä jonkinlaista selkoa sai. Muutaman espanjankielisen sähkötöihin liittyvän avainsanan olen tähän mennessä oppinut, kyllä se siitä lutviutuu!

tiistai, 18. marraskuu 2014

Soooooooooooooo...

Kuuden tunnin kiljuvien kakaroiden ja ahtaan jalkatilan jälkeen saavuimme Teneriffalle. Enää muutama lentomatka ja bussimatka, sekä myös señor Miguelin Opelixin ahdas takapenkki oli meidän ja tuntemattoman kohteemme välissä. Miguelin Opelixin takapenkiltä näimme saaren pääkaupungin Puerto del Rosarion. Kaupunki näytti uskomattomalta, mutta kun señor Miguel ajoi risteyksen ohi suoraan, naamamme vääntyivät takaisin peruslukemille. Jokaisen pikkukylän kohdalla kuului syvä huokaus, mutta kun kysyimme Miguelilta, "Onko tämä meidän kaupunkimme?", johon Miguel vastasi myöntävästi, pääsi takapenkiltä yksi tai usempi maskuliininen kiljaisu. Sama virne naamalla jatkui sen aikaa kun näimme kämppämme jotka olivat paljon enemmän kuin odotimme.

PERJANTAI 7.11

Perjantai aamuna lähdettiin Miguelin kyydillä ajamaan, n. 15km Corralejosta, Lajares nimiseen kylään. Joimme paikallisessa kahvilassa Cafe con lechet, jonka jälkeen paikalle saapuivat työnantajamme Miguel ja Marco. Siinä sitten sovittiin että Roni ja Jari lähtee Miguelin mukaan, ja Janne ja Aleksi menee Marcon mukaan. Molemmilla on työmaa Lajaresissa, mutta Marcolla on työmaa myös n. 5km Lajaresista. 

VIIKONLOPPU

Viikonloppuna kierreltiin kauppoja ja käytiin syömässä parissa ravintolassa. Näyteikkunat näyttivät liian olivat liian houkuttelevia ja putiikit liian halpoja. Ravintolat oikein kutsuivat syömään ja me vastasimme kutsuun hymyssä suin. Sunnuntaina kaikki varmasti huomasivat ettei tämäkään paikka ihan ilmainen ole. Lauantaina käytiin BananaTerrazella katsomaan FC Barcelonan peli. Jari ja Janne kävi lenkkeilemässä ja katseleen bussiaikataulut. 

Ensimmäiset työpäivät (Jari & Roni)

Maanantai aamuna kello pirahti aurinkoisessa Corralejossa kahdeksan molemmin puolin. Pikainen aamupala, patongin pätkä reppuun parin vesipullon kera ja juosten linja-autoasemalle. Auto tuli ajoissa joka yllätti ainakin allekirjoittaneen suuresti. Hypähtävä askel pois bussista 9:30 ja bongasimme työnantajamme autot kahvilan parkkipaikalla. Janne ja Allu hyppäs saksan pojan takapenkille ja me jäimme odottelemaan miguelia jota ei näkynyt missään. Puoliskotunnin odottelun jälkeen Miguel saapui paikalle ja valkeni ettei ollut hakemassa meitä vaan hoitamassa bisneksiään. Pääsimme kumminkin miguelin kyydillä työmaalle ja toivotimme kaikille hyvät huomenet. Ensimmäinen päivä oli siivouspäivä. Miguel opasti meidät alkuun ja kertoi että paikan ainut englannin kielen taitaja ( suomessa seitsemäsluokkalaiset puhuvat yhtä hyvin kyseistä kieltä) Ricardo kertoo meille päivän mittaan lisää tekemistä. Suuren jätekasan kerättyämme meidän tutor miguel päräytti paikalle Aleksin ja Jannen kanssa joiden päivä oli jo pulkassa. Tutorimme vaihtoi pari sanaa Ricardon kanssa jonka jälkeen käski meidän hypätä autoon. Autossa miguel sanoi että on parempi kun kuljemme samoilla busseilla ja teemme saman pituiset päivät. 

     Toisena päivänä emme odotelleet pomoamme vaan kävelimme pysäkiltä työmaalle. Pääsimme oikeisiin töihin ja aloimme aamulla keräämään kiviä seinää varten. Teimme töitä parin marocolaisen kanssa jotka eivät puhuneet sanakaan englantia. Miguel tuli paikalle hieman tulkkaamaan ja kertoi minkälaista seinää olemme rakentamassa. Kaksi kiviseinää ja laastia väliin ,kuinka yksinkertaista rakentaminen onkaan. Päivän lopuksi löysimme tiemme oikeaan bussiin ja pääsimme kämpälle jossa innokkaimmat kokit pääsivät vauhtiin makaronin ja jauhelihan kimppuun.

Ensimmäinen työpäivä (Aleksi & Janne)

Bussista hyppäsimme Marcon pakun perälle ja jätimme toiset odottelemaan pomoaan.Menimme Marcon kyydillä työmaalle. Saimme kypärät, huomioliivit ja työkäsineet. Työmaalla oli meidän lisäksi kolme muuta työntekijää, harmikseen kukaan heistä ei puhunut englantia.. Marco antoi meille homman mikä oli ottaa tönärit pois jotka laitoimme tiettyyn koriin joka piti palauttaa samana päivänä sinne mistä ne oli vuokrattu. Sen jälkeen oli kuuma ja hiki suomipojalla. sen jälkeen söimme eväät jotka olimme tehneet aamulla ennen töihin lähtöä ja joimme tietysti paljon vettä Hommat jatkuivat perus siivouksella ja työpäivä alkoi pikkuhiljaa olla purkissa. Lähdimme kävelemään kohti bussipysäkkiä vartin yli, koska luulimme että bussi tulee puolelta, mutta olimme väärässä... Onneksi señor Miguel ajoi ohi ja huomasi meidät istumassa pysäkillä. Hän kääntyi liikenneympyrästä takaisin päin ja tuli juttelemaan meille. Selvisi että bussi on jo mennyt ja toista joutuu pahimillaan oottamaan useita tunteja. Miguel otti meidät kyytiin ja ajoimme Ronin ja Jarin työmaalle katsomaan poikia. Miguel oli sitä mieltä, että poikien työpäivä ei saisi olla puoli viiteen asti, joten Miguel otti ohjat käsiin ja otti myös Ronin ja Jarin kyytiin ja lähdimme puottamaan Corralejoa päin hotelille.

Toinen päivä:
Aamulla kävelimme työmaalle ja Marco kertoi meille homman jota tehdä. Aloimme laittamaan vesieristettä uima-altaan ulko pintaan. Tutuistuimme myös ruotsalaiseen LVI-ammattilaiseen joka työskenteli uima-altaan vesitekniikan kanssa. Keskustelimme hänen kanssaan ja hän opetti meille hieman espanjaa. Vesieristimme sokkelin pinnat ja taas yksi työpäivä pulkassa. Tällä kertaa lähdimme kävelemään pysäkille ajoissa ja ehdimme oikeaan bussiin.